Haghpat
Sourb Nshanin (Pyhän Ristin) kirkko
Haghpat (armeniaksi: Հաղպատ) on kylä Armeniassa Lorrin maakunnassa lähellä Alaverdin kaupunkia ja Georgian rajaa. Kylä tunnetaan 900-luvulla rakennetun Haghpatavankin (Հաղպատավանք) bysanttilaisen, linnoitetun luostarikompleksin ansiosta. Rakennusryhmä kuuluu myös yhdessä läheisen, noin neljä kilometriä länsilounaaseen sijaitsevan Sanahinin luostarin kanssa Unescon maailmanperintöluetteloon.
Yhdessä näihin luostareihin rakennettiin yli kolmen vuosisadan kuluessa yli 20 erilaista kirkkoa tai kappelia, neljä laajennusosaa, kellotorneja, hautoja, akatemian rakennus, kirjavarastoja, ruokaloita, siltoja ja lukuisia asuintaloja. Luostarikompleksi kuuluu Armenian apostoliselle kirkolle. Alueelta löytyy useita kaiverrettuja muistokiviä sekä piispojen hautoja, joita on siroteltu ympäri luostarialuetta. Rakennusryhmä edustaa loistavaa esimerkkiä keskiaikaisesta armenialaisesta arkkitehtuurista.
Harhpatinin luostari perustettiin kuningas Abas I:n aikana. Pieni Pyhän Ristin (Sourb Nshan) kirkko, jonka rakentamien aloitettiin 966-967 on kokonaisuuden vanhin rakennus. Luostarin pääkirkon kustantamiseen on osallistuivat prinssi Khutulukhaga, prinssit Smbat ja Kurike sekä kuningatar Khosrvanuch, kuningas Ashot III Armollisen (Աշոտ Գ. Ողորմած) puoliso. Luostari rakennettiin tietoisesti mäenrinteen puolivälin tasangolle. Suurin kirkko on Pyhän Ristin katedraali (Sourb Nshan), jonka rakentaminen aloitettiin noin vuonna 976, ja joka valmistui 991 kuningas Smbatin aikana. 1100-luvulla kirkkoon rakennettiin mahtava kellotorni, luostari sai kirjaston ja ruokalan. Erillisen Sourp Astvatzatzinin (Jumalanäidin) kappelin akustiikka todetaan upeaksi.
Haghpatin kylä ei juurikaan hyödy turistejakin kiinnostavasta luostarista. Suurin osa asukkaista saa elantonsa karjankasvatuksesta tai maanviljelyä. Kylä sijaitsee ylätasangolla, johon joet ovat tehneet syviä halkeamia.
Haghpat (armeniaksi: Հաղպատ) on kylä Armeniassa Lorrin maakunnassa lähellä Alaverdin kaupunkia ja Georgian rajaa. Kylä tunnetaan 900-luvulla rakennetun Haghpatavankin (Հաղպատավանք) bysanttilaisen, linnoitetun luostarikompleksin ansiosta. Rakennusryhmä kuuluu myös yhdessä läheisen, noin neljä kilometriä länsilounaaseen sijaitsevan Sanahinin luostarin kanssa Unescon maailmanperintöluetteloon.
Yhdessä näihin luostareihin rakennettiin yli kolmen vuosisadan kuluessa yli 20 erilaista kirkkoa tai kappelia, neljä laajennusosaa, kellotorneja, hautoja, akatemian rakennus, kirjavarastoja, ruokaloita, siltoja ja lukuisia asuintaloja. Luostarikompleksi kuuluu Armenian apostoliselle kirkolle. Alueelta löytyy useita kaiverrettuja muistokiviä sekä piispojen hautoja, joita on siroteltu ympäri luostarialuetta. Rakennusryhmä edustaa loistavaa esimerkkiä keskiaikaisesta armenialaisesta arkkitehtuurista.
Harhpatinin luostari perustettiin kuningas Abas I:n aikana. Pieni Pyhän Ristin (Sourb Nshan) kirkko, jonka rakentamien aloitettiin 966-967 on kokonaisuuden vanhin rakennus. Luostarin pääkirkon kustantamiseen on osallistuivat prinssi Khutulukhaga, prinssit Smbat ja Kurike sekä kuningatar Khosrvanuch, kuningas Ashot III Armollisen (Աշոտ Գ. Ողորմած) puoliso. Luostari rakennettiin tietoisesti mäenrinteen puolivälin tasangolle. Suurin kirkko on Pyhän Ristin katedraali (Sourb Nshan), jonka rakentaminen aloitettiin noin vuonna 976, ja joka valmistui 991 kuningas Smbatin aikana. 1100-luvulla kirkkoon rakennettiin mahtava kellotorni, luostari sai kirjaston ja ruokalan. Erillisen Sourp Astvatzatzinin (Jumalanäidin) kappelin akustiikka todetaan upeaksi.
Haghpatin kylä ei juurikaan hyödy turistejakin kiinnostavasta luostarista. Suurin osa asukkaista saa elantonsa karjankasvatuksesta tai maanviljelyä. Kylä sijaitsee ylätasangolla, johon joet ovat tehneet syviä halkeamia.
Kartta - Haghpat
Kartta
Maa (alue) - Armenia
Armenian lippu |
Armenian noin kolmesta miljoonasta asukkaasta valtaosa on etnisiä armenialaisia. Kristinusko on ollut maassa valtauskontona jo ennen Rooman keisarien kääntymystä, ja sitä noudattaa edelleen 90 prosenttia väestöstä. Antiikin aikaan Armenia oli suurvalta ja itsenäistyi myöhemmin myös keskiajalla, mutta joutui sittemmin Osmanien valtakunnan ja Venäjän keisarikunnan haltuun. Osmanien valtakunnan loppuvaiheita leimasi armenialaisten kansanmurha. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettiin lyhytaikainen Armenian demokraattinen tasavalta, jonka Neuvosto-Venäjä liitti itseensä, ja Armenia kuului Neuvostoliittoon aina vuoteen 1991, jolloin maa itsenäistyi jälleen. Neuvostoliiton hajotessa Armenian ja Azerbaidžanin välille syttyi sota Vuoristo-Karabahin alueesta.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
AMD | Armenian dram (Armenian dram) | Ö | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
HY | Armenian kieli (Armenian language) |